Markkinoilla on monenlaisia sadevaatteita retkeilyyn ja vaellukseen. On perinteisiä sadetakkeja ja -housuja, sadeviittoja ja kalvollisia vaatteita. Mikä olisi itselle sopivin valinta ja mitä olisi hyvä huomioida valintaa tehdessä?
Sadetakki vai kuoritakki?
Sadetakki on täysin vedenpitävä. Vaikka sataisi kaatamalla, niin takki pitää veden ulkopuolella. Sadetakki on varma valinta vaikkapa leppoisalle vaellukselle, kalastusretkelle tai arkikäyttöön. Sadetakit ovat edullisia ja kestäviä ja niitä saa monessa eri värissä, joten jokaiselle löytyy kyllä mieluinen.
Sadeviitat ovat kätevästi pakkautuvia, kevyitä ja helppoja pukea, kun sade yllättää. Sadeviitat ovat usein myös niin suuria, että viitan alle mahtuu myös rinkka ja näin saat kätevästi suojattua sekä itsesi, että varusteesi kastumiselta.
Sadetakin ja sadeviitan materiaali on kumi- tai polyuretaania, joten jo pienikin reippaampi liikkuminen saa hikoilemaan materiaalin alla. Nämä eivät siksi sovellu kovinkaan monelle reippaampaan liikkumiseen. Heikko hengittävyys onkin perinteisen sadetakin ja sadeviitan ikävin ominaisuus.
Kuoritakit ovat enemmän tai vähemmän hengittäviä. Ne ovat kuitenkin aina kompromissi ja niiden ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran. Toiset pakkautuvat pieneksi, toiset hengittävät enemmän ja jotkut ovat kestävyydeltään erinomaisia.
Kuoritakin hintaan vaikuttavat esimerkiksi vedenpitävän kalvon kehitys, testaus ja lopullinen toimivuus ja tietenkin vaatteen materiaali. Takkien hintahaarukka on suuri, joten erilaisiin ominaisuuksiin kannattaa perehtyä kunnolla.
Kuorivaatteita on kolmenlaisia, joissa ero on kalvon sijainnissa pintakankaan ja vuoren välissä. Kaksi kerroksisissa kuorivaatteissa kalvo on kiinnitetty pintakankaan sisäpintaan, joista tulee näin yhtenäinen materiaali. Nämä vaatteet kahisevat vähiten. Sisäpinnan vuorikangas varaa hiukan enemmän lämpöä ja siksi kaksikerroksinen vaate on hiukan muita vaihtoehtoja lämpimämpi. Esimerkiksi Gore-Tex Paclite on kaksikerroksinen kalvorakenne.
Kuorivaatteet, joissa toinen kerros on pintakankaan sisään rakennettu polyuretaanikalvo, jota suojaa vaatteen sisäpinnan kevyt pinnoitus ja ulommaisena on kestävä pintakangas, sanotaan 2,5 kerroksiseksi kuorivaatteeksi. Ne eivät usein hengitä yhtä hyvin, eivätkä ole aivan yhtä kestäviä kuin muut rakenteet. 2,5 kerroksiset kuorivaatteet ovat kuitenkin hyvin kevyitä. Esimerkiksi Gore-Tex Paclite Plus ja Fjällräven Abisko Eco-Shell ovat 2,5 kerrosrakenteisia kuorivaatteita.
Kolmikerroksisissa kuorivaatteissa pintakangas, kalvo ja kalvon sisäpinnan suoja on kaikki painettu tiukasti kiinni toisiinsa. Tämä on kestävin ja hengittävin kuorivaatteen rakenne. Kolmikerroksiset kuorivaatteet ovatkin usein sellaisia, että ne on suunniteltu vaativiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Fjällräven Keb Eco-Shell ja Gore-Tex Pro ovat kolmikerroksisia kuorivaatteita.
Vettähylkivä vai vedenpitävä?
Lähtökohtaisesti kun valmistaja ilmoittaa vaatteen olevan vettä hylkivä, niin tällöin tarkoitetaan, että vaate pitää kevyen sateen. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa G-1000 -kangas vahattuna tai soft shell -materiaalista valmistettu vaate. Rankkasadetta nämä vaatteet eivät pidä.
Soft shell -vaatteet hylkivät vettä ja monesti eristävät hiukan lämpöä. Ne ovat joustavampia ja hengittävämpiä kuin kuorivaatteet. Soft shell on parhaimmillaan, kun hikoilu on sään vuoksi kastumista todennäköisempää. Esimerkiksi aktiivisessa liikkumisessa soft shell vaatteen päällys- ja välikerroksen yhdistelmän kaltaiset ominaisuudet ovat paikallaan. Näillä vaatteilla saat jonkin verran suojaa tuulelta, sateelta ja kylmyydeltä.
Vedenpitäväksi mainitut vaatteet pitävät vähintään kohtalaisen sateen vaatteen ulkopuolella. Kuoritakit ja perinteiset sadetakit ovat tämän luokituksen mukaan vedenpitäviä. Isojen valmistajien tuotteissa voi luottaa, että vedenpitäväksi luvattu tuote oikeasti pitää suuremmankin sateen vaatteen ulkopuolella.
Vesipilariarvo
Vesipilariarvo ilmoitetaan millimetreinä ja se kertoo kankaan vedenpitävyyden. Esimerkiksi veisipilariarvo 20 000 mm on hyvä minimi retkeilykäyttöön tulevalla vaatteella.
Arvo kertoo siis sen, miten suuren vesimassan eli vesipilarin, kangas kestää. Tämä arvo on mitattu laboratoriossa ja se ei aina kuitenkaan vastaa sitä, mitä käytännössä vaatteelta vaaditaan.
Jos vaikkapa istut kuorihousut jalassasi märälle jakkaralle, niin silloin kankaaseen kohdistuva paine on paljon suurempi, kuin millä kankaan vesipilariarvo on mitattu ja vaate voi kastua nopeastikin. Samoin kuoritakin päälle puettu rinkka tuo lisäpaineen takin olkapäille ja luultavasti juuri tuosta kohdasta takki alkaa ensimmäisenä kastua.
Edellä esitettyjen esimerkkienkin vuoksi on siksi hyvä valita retkeilykäyttöön vähintään vesipilariarvoltaan tuon 20 000 mm kankaasta velmistetut kuorivaatteet.
Saumat ovat kuorivaatteessa kiperä kohta, joten onkin hyvä varmistaa, että vaatteen kaikki saumat ovat sellaisia, että ne ovat sisäpuolelta teipattuja. Suurilla valmistajilla näin useimmiten on.
Vedenpitävyys ja hengittävyys
Perinteiset sadevaatteet eivät ole hengittäviä. Jos hikoilet sadetakissa, niin kosteus jää takin sisäpuolelle, eikä haihdu siitä mihinkään. Sadetakit ovat silti hyvä valinta, jos ulkoilu on verkkaista tai sateella ollaan lähinnä paikallaan.
Kuorivaatteessa kankaan rakenne sallii kosteuden haihtumisen iholta vaatteen ulkopuolelle. Kuorivaate pitää lämmön sisällä, tuulen ja veden ulkona ja päästävät kosteuden ulos. Kuorivaatteen alle tarvitaan viileällä ja kylmällä kelillä lämpimiä kerroksia, koska kuori antaa suojan vain tuulelta ja sateelta.
Hengittävyyden osalta kyse on siitä, että kostea höyry pääsee vaatteen kalvon ja pintakankaan läpi ulos päin. Näin käy kun takin sisällä oleva lämmin ja kostea ilma haluaa seikoittua ulkopuolen kuivemman ja kylmemmän ilman kanssa. Hyvään hengittävyyteen vaikuttaa siten myös mahdollisimman suuri lämpötilan ja kosteuden ero takin sisällä ja ulkopuolella. Toki myös laadukas kalvo vaikuttaaa tähän osaltaan myös.
Jos siis ilman lämpötila ja kosteus ovat hyvin lähellä toisiaan takin sisä- ja ulkopuolella, niin voi tuntua siltä, ettei kuorivaate hengitä hyvin. Mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on, sitä huonommin kalvo päästää vesihöyryä lävitseen.
Kuorivaatteille ei ole olemassa yhtenäistä standardia, jolla niitä voisi vertailla. Vesipilariarvo on siksi se mittari, johon kannattaa kiinnittää huomiota sen lisäksi, että varmistaa vaatteen saumojen olevan teipattuja.
Hybridit
Markkinoilla on myös niin sanottuja hybridi-kuoria, jotka voivat olla yhdistelmä soft shell- ja kuorivaatetta tai soft shell- ja kevyttoppaa. Näissä säälle altteimmat osat, kuten huppu, olkapäät ja rinta on tehty vedenpitävästä materiaalista ja vaatteen muut osat ovat soft shell -materiaalia.
Muut ominaisuudet
Tärkeää on tietenkin myös vaatteen toiminnallisten ominaisuuksien vertailu juuri siitä omasta tarpeesta käsin. Haluatko, että takissa on suuri huppu, vai tarvitsetko takin, jossa on mahdollisimman paljon käteviä taskuja?
Tarkista, että vaatteen vetoketjut ovat sellaisia, jotka on joko laminoitu tai että ketjua suojaa myrsylista. Huppuja on erilaisia ja osan saa taitettua takin kauluksen sisälle tai sen saa kokonaan irrotettua. Tuuletusaukkoja on hyvä olla myös, jotta raskaamman rasituksen aikana saat vaatteen tuuletusta säädettyä. Vertailemalla ja miettimällä omat tarpeesi löydät varmasti juuri sinulle parhaiten sopivat kuorivaatteet.
