Retkelle ei haluaisi ottaa mukaan jurikaan ylimäärääistä painolastia. Kannattaakin tovi pohtia sitä, millä tavalla aikoo retkellä ruoan valmistaa. Täytyykö mukaan ottaa jonkinlainen keitin, vai onnistuuko ruokailu pelkkää valmista tulipaikkaa hyödyntäen.
Kun valitset ruokailuun tarvittavaa välineistöä, niin muista muutama seikka. Valitse ruokakunnalle sopivan kokoiset ruoanvalmistusvälineet. Kätevinta tietysti on, jos kaikki kattilat ja kahvipannu sopivat pakattavaksi sisäkkäin.
Kattilan materiaali ja sen rakenteet vaikuttavat ruoanlaiton nopeuteen ja valmistuksen onnistumiseen. Alumiini on materiaaleista halvin ja painavin. Alumiini johtaa hyvin lämpöä, mutta siitä voi liueta pieniä määriä alumiinia etenkin happamiin ruokiin. Kova-anionisointi tekee alumiinkkattiloista hiukan kestävämpiä ja kevyempiä.
Titaani on kevyt materiaali, mutta sen lämmönjohtavuus on huono. Titaanisten keittoastioiden käytössä tarvitset enemmän polttoainetta.
Teräskattilat ovat todella painavia ja ne soveltuvatkin siksi vain lyhyille retkille. Teflon tekee kattiloihin tarttumattoman pinnan, mutta retkikäytössä teflon kuluu nopeasti.
Koska avotulen tekeminen maastoon ja polttopuiden ottaminen eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin, on järkevää hankkia jonkinlainen retkikeitin.
Retkikeittimiä voi käyttää myös silloin, kun metsäpalovaroitus on voimassa. Toki keitintä tulee aina käyttää erityistä tarkkuutta noudattaen. Keittimen etuna nuotioon verraten on sen nopeus, helppous ja varmuus.
Kun valitset keitintä, niin huomioi sen paino, helppokäyttöisyys, toimintavarmuus, toimivuus tuulella ja kylmässä, sekä soveltuvuus vaellukselle.
Retkikeittimet toimivat kaasulla, spriillä, bensiinillä, lamppuöljyllä eli petrolilla tai puulla. Markkinoilla on myös monipolttoainekeittimiä, joissa on vaihtosuuttimet eri polttoaineille.
Trangia
Trangia toimii denaturoidulla spriillä, kauppanimiä ovat esimerkiksi Sinoli ja Marinoli, tai kaasulla. Trangia on tunnetuin ja eniten käytetty retkikeitintyyppi. Se toimii hyvin suhteellisen lämpimissä olosuhteissa suunnilleen keväästä syksyyn.
Trangioita on eri kokoisia ja eri materiaaleista valmistettuja. Vaihtoehtoina on alumiini, erikoispinnoitettu alumiini ja titaani.
Tähän keittimeen on saatavilla erilaisia kattiloita, pannuja ja paistinpannuja. Trangia painaa, riippuen materiaalista, 870 grammasta noin kiloon. Kattilat nokeutuvat nopeasti kun polttoaineena käytetään spriitä.
Trangian hyviä puolia ovat esimerkiksi se, että se on yksinkertainen käyttää ja erittäin toimintavarma. Siinä on vain vähän rikkoutuvia osia ja siksi se on varsin huoltovapaa. Trangiaan saa polttoainetta helposti.
Kaasukeitin
Kaasukeittimen etuihin kuuluu se, että kuuman liekin ja portaattoman lämmönsäädön ansioista sillä on helppo keittää. Kaasukeittimet ovatkin nopeita ja keveitä ruoantekovälineitä. Kaasu ei myöskään nokea kattiloita.
Kaasukeittimiä on pääsääntöisesti kahta mallia. Kaasusäiliön päälle kytkettäviä, joissa keitin ruuvataan suoraan kiinni kaasusäiliöön. Letkullisissa malleissa kaasusäiliö yhdistetään keittimeen noin puolen metrin letkulla.
Molemmissa vaihtoehdoissa tuulensuoja on tarpeen. Joihinkin malleihin sen voi ostaa valmiina ja jotkin mallit ovat sellaisia, joissa poltin on osa keitin-kattila -järjestelmää, joten erillistä tuulensuojaa ei tarvita.
Kaasukeitinten polttoaine on joko butaania tai propaanin ja butaanin seosta. Kaasut on pakattu nestemäisinä kertakäyttöisiin säiliöihin.
Talvella kaasu ei toimi yhtä tehokkaasti kuin kesällä ja siksi talveen kannattaa hankkia erityisesti talviolosuhteisiin soveltuvaa kaasua. Talvikäyttöön hankittavassa laitteessa on hyvä olla sisäänrakennettu kaasun esilämmitys.
Kaasukeitinten polttoaine on verrattaen kallista ja kertakäyttösäiliöt lisäävät jätteen määrää. Myös polttoainesäiliöiden sopivuuden kanssa täytyy olla tarkka, jotta varmasti ostaa sellaisen, joka käy omaan keittimeen.
Painekeittimet eli monipolttoaine-, petroli- ja bensiinikeittimet
Monipolttoainekeittimissä voi nimensä mukaisesti käyttää lähes mitä tahansa polttoainetta. Tavallisin polttoaine on 95 -oktaaninen bensiini. Jotkin keittimistä toimivat vain bensiinillä, jolloin ne ovat nimeltäänkin bensiinikeittimiä.
Näitä keittimiä kutsutaan myös painekeittimiksi, sillä niiden polttoaine on paineistettava ja esilämmitettävä ennen kuin keitin on valmis toimimaan.
Puhdistettu bensiini on retkikäyttöön turvallinen valinta. Puhdistetussa bensiinissä ei ole lisäaineita, eikä se leimahda yhtä herkästi kuin autobensiini.
Painekeittimet ovat tehokkaita oikeastaan ainoita toimivia keittimiä talviolosuhteisiin. Ne ovat kuitenkin melko kalliita ja niiden huoltaminen vaativampaa kuin vaikkapa kaasu- tai spriikeittimen. Osa keittimistä on myös kovin äänekkäitä.
Painekeittimen kokoamista kannattaa harjoitella ennen retkelle lähtemistä. Samoin sen huoltamisesta kannattaa tehdä heti rutiini, jossa joka kerta käytön jälkeen puhdistaa laitteen. Retkelle on myös hyvä pakata mukaan tärkeimmät varaosat, ainakin tiivisteet, huoltotyökalut ja ohjekirja.
Alla olevalla videolla esitellään Primuksen monipolttoainekeitin.
Risukeittimet
Risukeittimet ovat kevyitä retkikeittimiä, joissa ideana on polttaa puuta peltipurkissa. Risukeitin on ekologinen vaihtoehto, sillä polttoaineeksi käyvät maahan pudonneet kävyt ja risut.
Risukeittimen kanssa täytyy huomioida se, että pohjastaan kuumenevat tai kipinöivät risukeittimet rinnastetaan avotuleen. Niitä ei siis saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana ja osassa maata niiden käyttö vaatii maanomistajan luvan. Turvalliset, pohjastaan eristetyt risukeittimet rinnastetaan retkikeittimiin. Ole siis ostohetkellä tarkkana!
Risukeittimen kanssa tulee olla varovainen, ihan kuten kaikkien muidenkin retkikeitinten kanssa. Se tulee asettaa hiekalle tai kiviselle alustalle, ei koskaan palavalle alustalle.
Risukeittimen etuina on avotulta pienempi paloturvallisuusriski. Se on helppo käyttää ja käyttövarma. Risukeitin vaatii tasaisen, palamattoman alustan. Myös jälkisammutuksesta tulee huolehtia kunnolla.
